WEEK4 #covid-19

#TGIF (ja vielä pitkäperjantai)

Jokainen saa hieman hengähtää. Menneet neljä viikkoa ovat olleet tunteiden vuoristorataa kauhunsekaisesta epätietoisuudesta ja pelosta syvään kiitollisuuteen ja onnellisuuteen.

Täyttyvä kalenteri on myös osoittautunut hyvin hankalaksi sopeuttaa kotikouluun ja lasten tarpeisiin. Lupaukseni laskea kymmeneen on osoittautunut hurskasteluksi, vaikka viikko on sentään mennyt esiteinin kanssa hiukan paremmin kuin edellinen. Rajoitukset kaverien näkemisestä ja jatkuva vääntö siitä, voiko ja saako koko päivän olla kännykällä tai pelata Xboxia vie voimia taistelun kaikilta osapuolilta.

Tähän mennessä lienee selvää, että kouluja ei tulla avaamaan ennen kesälomia. Jotta saisin itse työrauhan ja taattua lapsille heidän koulunkäyntiinsä liittyvien asioiden hoitamisen ja huomatuksi tulemisen tarpeensa täyttämisen, päätin remontoida päivärutiinini kokonaan uusiksi.

Varasin kesään saakka aamupäivään, juuri ennen puoltapäivää 1,5h kalenteroidun slotin. Tuo on varattu läksyjen tarkistamiseen, vaikeiden asioiden opettamiseen ja vaikka ihan vain juttutuokioon tai ulkoiluun lasten kanssa. Katsotaan, paraneeko työrauha kaikilla. Samalla saan katkaistua rasittavan koko päivän palaveriputken ja hiukan happea työpäivään.

Tynkäviikko sujui pääosin rutiinilla. Olen onnistunut pääosin kirjoittamaan kokousmuistiot kokousten aikana, jos sellaisia on tarvinnut laatia. Myös asioiden valmistelu kokouksia varten on hieman parantunut, mutta vielä on runsaasti kehitettävää. Kokoustekniikkaan ja kokousten johtamiseen saa ainakin kunnolla harjoitusta.

Viikon tärkein oppi edelliseen liittyen on ollut, että kokouksissa käsitellyt suunnitelmat pitää jakaa kokousmuistion mukana tai lisätä viittaukset piirustuksista, niiden versioista ja päiväyksistä muistioon. Viikon aikana tuli vastaan pari väärinymmärrystä johtuen piirustusversioista ja siitä, ettei tilaajan meille jakama suunnitelmakansio ollutkaan ajan tasalla. Onneksi ne huomattiin nopeasti, eikä asioiden fiksaaminen vaatinut merkittävästi ylimääräistä työtä.

Sanonta ”Ihmisten välinen kommunikaatio epäonnistuu, paitsi sattumalta” nousee aivan uusiin ulottuvuuksiin kun operoidaan koko tiimi etätöissä.

Olen saanut myös viestien sävyn ja tulkinnanvaraisuuden vaaroista oppia tällä viikolla. Nojattaessa kommunikaatiossa hyvin vahvasti sähköisiin viestimiin, kasvokkain tapahtuvan kohtaamisen sävyt, eleet ja ilmeet jäävät näkemättä. Tämä altistaa tulkintavirheille, kun jokainen suodattaa asioita aikaisempien kokemusten ja omien tunteidensa filtterin läpi eikä samassa hetkessä tapahtuvaan havainnointiin perustuen. Kannattaa siis asettaa sanansa huolella.

Nyt odotetulle pääsiäislomalle.

Kun ei ole mahdollisuutta matkustaa, muistellaan menneitä reissuja. Jutun kuva Teneriffalta Mascan kylästä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s