WEEK 3 #covid-19

Jatkoimme maanantaina vanhojen asiakkaiden kontaktointia ja olemassa olevien, mutta hitaanpuoleisesti edenneiden projektien edistämistä. Aktiivisuus palkittiin, ja saimme hieman varmisteltua työkantaa eteenpäin muutamille tuleville viikoille. Lisää kuitenkin tarvittaisiin.

Koko viikonlopun ja pääosin edellisen viikonkin olin käynyt Jaakobin painia itseni kanssa, millä askeleilla päästäisiin eteenpäin. En halunnut toistaa vuosien 2011-12 virheitä, jolloin jahkailin lomautuspäätösten kanssa viikkotolkulla ja onnistuin ajamaan Edifica Oy:n niin akuuttiin kassakriisiin, että laulun sanoja mukaillen piti myydä Volvo palkkakulujen kattamiseksi. Tiesin, että vaihtoehtoja ei olisi.

Raskain mielin informoin tiistaina Kotkan toimiston henkilöstöä alkavista lomautuksista. Soitin jokaiselle lomautettavalle ja ilmoitin henkilökohtaisesti asian ennen loppuporukan tiedottamista. Vaikka olen tehnyt saman aiemmin, myös irtisanoakseni työsuhteen, se ei ollut yhtään sen helpompaa. Monenlaista on ehtinyt yrittäjänä tulla vastaan 12 vuoden aikana, mutta nämä tilanteet ovat henkisesti raskaimpia.

Jäin Laitila Arkkitehtien kanssa junasta Business Finlandin rahoitushaussa, missä on jo jonossa tuhansia ja taas tuhansia hakemuksia. Edifica Oy on kooltaan niin pieni, että se menee ELY-keskuksen kautta kanavoitavan kriisirahoituksen piiriin. Valmistelin hakemuksen heti, kun portaali avautui.

Kuvittelin alkuun, että etätyö ja yhteiskunnan toimintojen sulkemiset vähentäisivät kokousten ja palaverien tarvetta – kuinka väärässä olinkaan. Työyhteisön lähikontaktien ja spontaanien käytäväkeskustelujen puuttuessa kaikille kohtaamisille on varattava aika. Tämä lisää suunnittelun ohjaamiseen ja sparraamiseen tarvittavaa aikaa. Kalenteri onkin alkanut täyttymään erittäin tehokkaasti, mutta sykli on aikaisempaa huomattavasti nopeampi. Aikaisemman 2 viikon sijaan kalenterin täyttöpuskuri on kaventunut 2-3 päivään.

Kalenterin täyttyminen ääriään myöten täyteen kokouksia on kuluttavaa ja stressaavaa. Olen joka päivä työpäivän päätteeksi ollut aivan puhki. Ensimmäisten viikkojen tehokkuuden tuntu on karissut ja enneminkin tiheä kokoustahti kiristää hermoja ja nostaa stressitasoa.

Henkinen paine ja väsymys ovat purkautuneet ärtyneisyytenä ja äksyilynä. Se on myös tuntunut heikompana keskittymiskykynä. Kun koko perhe on kotona, tulee jatkuvia keskeytyksiä. Vaarana on negatiivinen riitelyn kierre, mistä kärsii koko perhe ja erityisesti lapset, joille uusi tilanne on vaikea ja hämmentävä muutenkin.

Päätin keskittyä siihen, että lasken kymmeneen keskeytyksen tullen. Tämä viikko on ollut pahin tähän mennessä. Onneksi ensi viikko on lyhyt pääsiäisen vuoksi. Lepo tulee todella tarpeeseen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s