Lähes nolla 

Ihmettelen, en osaa muuta. Suomen pitäisi siirtyä ”lähes nollaenergiarakentamiseen”, mutta kenelläkään ei ole oikeata kokemusperäistä tietoa siitä, miten kaavailujen mukaiset rakennukset toimivat käytännössä. Rakenteiden kosteustekninen toiminta on arvioitu laskelmin.

Minusta on käsittämätöntä, miten yksituumaisesti ja voimallisesti ympäristöministeriö ajaa lakimuutosta eteenpäin, vaikka karrikoiden sanottuna koko rakennusala on vastaan. Edes Tampereen teknillisen yliopiston tekemällä tutkimustyöllä ei ole tässä keskustelussa painoarvoa. Ks. esim. Ylen uutinen aiheesta 14.9.2017 tai arkkitehti Panu Kailan haastattelu Tekniikan Maailmasta 9.3.2017. Edellisistäkään lakimuutoksista ei ole vielä tarpeeksi tietoa rakennusten käytännön toiminnasta. Ja nekään viestit eivät ole olleet kovin rohkaisevia energiatalouden osalta. Suomen ilmastossa vuositasolla tapahtuvat suuret lämpötilanvaihtelut ovat johtaneet siihen, että monina kesinä matalaenergiataloiksi tarkoitettuja tiiviitä hyvin eristettyjä rakennuksia joudutaan jäähdyttämään maaliskuun lopulta jopa lokakuulle, mikä on itse asiassa pitänyt energiankulutuksen monessa tapauksessa ennallaan kun kulutus on siirtynyt talvikuukausista lämpimään vuodenaikaan.

Omalla kohdallani tänä kesänä tällaista jäähdytystarvetta ei ole juuri ollut. Mutta vahvistakoon poikkeus säännön. Eristeharkkorakenteinen taloni on valmistunut vuodenvaihteessa 2007-08. Eli kohta kymmenen vuotta sitten. Jo siinä eristepaksuudet ovat sellaiset, että sisään paistavan auringon aiheuttama jäähdyttämisen tarve alkaa jo keväällä. Meillä ollaankin yläkerrassa ovet auki keväästä syksyyn.

Haluaisin ymmärtää kiireen – tai ymmärränkin, mutta olen eri mieltä keinoista. Tiedostan tarpeen sitoutua ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen. Jostain syystä energiatehokkuuden parantamisen keinoista ja rakenneratkaisujen toimivuudesta ja turvallisuudesta ei haluta käydä avointa kunnollista keskustelua, vaan runnotaan päätöksiä läpi soraäänistä välittämättä.

Tutkimusta tulisi kohdistaa eristetuotekehityksen sijasta laajemmalle, kaupunki- ja korttelirakenteeseen, perinteisiin rakennustapoihin perustuviin passiiviratkaisuihin ja päästöttömiin vaihtoehtoihin.

Ajatusten herättäjäksi lopuksi vielä linkki Rakennuslehden artikkeliin Miksi sata vuotta sitten osattiin rakentaa parempia taloja kuin nyt?”

 

 

 

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s