Rakennushanke ilman kokouksia?

Jokainen meistä on istunut kokouksessa, jonka olisi voinut hoitaa yhdellä enintään 15 rivin sähköpostilla. Rakennusalan työmaakokoukset ovat voimassa olevien yleisten sopimusehtojen valossa hankkeessa merkittävässä roolissa hankkeen kulun ja tehtyjen päätösten kirjaamisen vuoksi. Näiden kokousten pöytäkirjat ovat hankkeen aikana tärkein yksittäinen asiakirja, jonka pohjalta määritellään myös juridisia vastuita mahdollisissa riitatapauksissa.

Pakkokokoukset passivoivat, joko kokouksissa tai kokousvälillä

Tästä huolimatta olen sitä mieltä, että rakennuksen suunnittelun aikainen sekä työmaan johtamisen ja koordinoinnin prosessi kaipaisivat uudistamista. Kun työmaakokous on edelläkuvatulla tavalla virallinen foorumi asioiden käsittelyyn ja kokoukset pidetään 3-4 viikon välein, on kokousrytmillä ja kokouksen luonteella myös passivoiva vaikutus. Pahimmillaan asioiden viestintää saatetaan pantata koko neljä viikkoa, jotta vaatimus tai tarve saadaan kirjattua työmaakokouksessa! Ja samaan hengenvetoon vedotaan suunnitelmien myöhästymiseen tai päätösten puuttumiseen töiden viivästymisen syynä.

Mitä jos lopetettaisiin kokoukset ja pakotetaan ihmiset kommunikoimaan aktiivisesti yhteisen päämäärän eteen? Asioiden kirjaaminen ja kommunikaatio olisi mahdollista hoitaa myös muullakin tapaa. Ennakkoon kirjoitetun suunnittelu-/työvaiheilmoituksen ääneen lukeminen parikymmenpäiselle kokousjoukolle tuntuu todella typerältä. Tätä puheenvuoroa saatat joutua odottamaan tunnin ja toisen tunnin, että pääset kokouksesta pois. Kaikkein hölmöintä on, että istut kaksi tuntia paikallasi ja ainoa kommenttisi on omalla vuorollasi:”Ei kokousasioita”. Jos muut kohdistavat sinuun joitakin lähtötieto- tai suunnittelutarpeita tms., niitä ei kuitenkaan yleensä käsitellä kokouksessa vaan sen ulkopuolella kokousvälillä.

Suunnittelijat käyvät työmaalla liian harvoin, eivätkä parituntiset sisälukuistunnot edistä aitoa avointa kommunikaatiota

Olen sitä mieltä, että suunnittelijat käyvät liian vähän työmaalla, sillä ”kädet savessa” säilyy ehdottomasti paras tuntuma työmaahan ja reagointikyky mahdollisiin pulmatilateisiin. Toisaalta tällaisten sisälukuistuntojen läpikäynti useita kertoja kuukaudessa on turhauttavaa ja tuntuu vahvasti ajanhukalta, kun asioista voisi sopia muutenkin. Tunnistan ja tunnustan työmaakokouksen ja sen pöytäkirjan juridisen roolin ja asioiden kirjaamisen välttämättömyyden, mutta iänikuinen tehoton käytäntö ei voi olla ainoa tapa hoitaa asioiden kirjaamista. Nykyiset työvälineet ovat jo sellaisia, että suunnittelija voisi hyvin työskennellä myös työmailla. Tiedonkulun voisi hoitaa kaikille osapuolille yhteisellä pilvipalvelussa olevalla työpöydällä.

Löytyisikö jostain sellainen edelläkävijöiden joukko, joka uskaltaisi kokeilla ”kokouksetonta” rakennushanketta, etsimään uusia toimintatapoja, sovelluksia ja käytäntöjä sekä tuomaan hankehallinnan käytännöt tähän päivään myös rakennusalalla?

Minä olen mukana.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s