Kaupan murros = suunnittelun murros = pikkukaupunkien mahdollisuus?

Kaupan murros ja tavaran ostamisen siirtyminen verkkoon vaikuttavat myös arkkitehdin työhön. Erikoisliikkeiden toimintamallit ovat muuttumassa totutusta. Pohdimme tätä asiaa tutun kultasepänliikkeen omistajan kanssa. Korujen ja kellojen myynti onkin yksi kaupan ala, joka on hyvin voimakkaasti siirtynyt verkkoon.

Perinteisessä muodossaan kultasepänliikkeet ovat olleet sekatavarakaupan oloisia. Jokaista tuotelajia on pitänyt olla esillä ja esiteltävissä useita malleja useilta valmistajilta, jotta kauppaan saapuva asiakas on voinut tutustua tuotteeseen ja tehdä päätöksen näkemänsä valikoiman perusteella. Korujen ostaminen on kuitenkin muuttunut muun kaupankäynnin mukana siihen suuntaan, että valtaosa ostajista on jo päättänyt ennen liikkeeseen saapumista, minkä tuotteen hän haluaa. Hintakin on pääosin jo kilpailutettu ennen kuin myyjä saa henkilökohtaisen kontaktin asiakkaaseen. Peli on tässä kohtaa kauppiaalta jo pelattu, sillä ne asiakkaat jotka ostavat muualta, jäävät saapumatta liikkeeseen. Kauppias jää ilman vaikuttamisen mahdollisuutta.

Kultasepänliikkeiden esillepano onkin muuttumassa. Tuttavamme piti todennäköisenä, että tulevaisuudessa tiskillä on esillä vain harkittu määrä valikoituja tuotteita ja muihin on mahdollista tutustua verkkosivuilla, esimerkiksi myyntitiskiin integroitujen tablet-laitteiden avulla tai oman puhelimen selaimella. Esillepanoon tarvittavan tilan määrä pienenee huomattavasti vallitsevasta tilanteesta ja liiketilat muuttuvat suurilta muotitaloilta tuttuihin näyttelytiloihin, showroomeihin. Vähemmän tavaraa esillä, selkeämpi myyntitila, selkeämpi asiakasviesti, vahvempi brändimielikuva ja palvelukokemus.

Arkkitehtisuunnittelussa median integraatio tilojen toteutuksessa on vasta tulossa. Toki suuremmissa hankkeissa, joissa tarvitaan keskitettyä opastejärjestelmää tms. kuten kauppakeskuksissa ja museoissa nämä ovat jo arkipäivää. Älytaloista ja -kodeista on kirjoitettu paljon ja toteutuksiakin on jo nähty. Sovelluksiakin on helposti saatavilla, mutta arkipäivää ne eivät kuitenkaan vielä ole.

Muutoksia on luvassa myös perinteisen suunnittelun sisältöön. Eräs mahdollinen ja todennäköinen kehityskulku on, että henkilökohtaisiin myymäläkäynteihin perustuvien asiakasvirtojen määräävä asema myymälöiden sijoittumisessa menettää merkitystään tavaralogistiikan painoarvon noustessa entistä korkeammalle. Elintarvikeliikkeiden sisäinen layout tulee myös todennäköisesti muuttumaan logistiikkaehtoisesti siihen, että tuotteiden myymäläsijoittelun ratkaisee niiden keräilyjärjestys ja tuotteiden säilyvyys kotitoimituksien aikana. Kylmätilojen suhteellinen osuus myymäläpinta-alasta tullee myös kasvamaan.

Kauppakeskukset pitävä oletettavasti pintansa, mutta myymäläkoko saattaa pienentyä radikaalistikin. Tuotteiden showroom -tyyppiset myymälät tulevat yleistymään. Myymälöiden myynti siirtyy siis entistä elämyshakuisempaan suuntaan. Toisaalta erikoistavarakaupan osalta jopa kivijalkamyymälöiden renessanssi on tietyllä tapaa mahdollinen, kun pienikin paikkakunta pystyy pitämään erikoisliikkeensä, jos niiden myynnin päävolyymi tulee verkosta.

Tällaisen kehityksen soisi toteutuvan, kun katsoo esimerkiksi toisen kotikaupunkimme Kouvolan keskustaa, missä tyhjiä katutason liiketiloja on kohta yhtä paljon kuin käytössä olevia. Asia on ajankohtainen myös Haminassa, missä uusi kehätie avattiin liikenteelle vähän aikaa sitten. Kolikolla on kuitenkin aina kääntöpuolensa. Kaupan murros on mahdollisuus, johon tulisi tarttua.

Aurinkoisessa Kouvolassa 10.2.’15

-Petteri

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s