Asuntopulasta ja kaavoituksesta

Helsingin seudun kasvu uhkaa pysähtyä asuntotuotannon ikuiseen pullonkaulaan, eli tonttien saatavuuteen.

Helsinginseutu on jo metropolialueena sen kokoinen, että tulisi vakavasti harkita korkeampaan rakentamiseen niillä tonteilla, joille päästään rakentamaan. Länsimetro -hankkeessa tulisi metrolinjan varren rakentamista arvioida tarkasti ja tarvittaessa uudistaa kaupunkirakennetta kovallakin kädellä tehokkaampaan suuntaan.

Ylhäältä katsottuna Helsinki ja pääkaupunkiseutu ovat karrikoidusti sanoen keskusta-alueita lukuun ottamatta lähinnä metsää. Eli tonttipula on lähinnä teoreettinen suhteessa käytettävissä olevaan maapinta-alaan. Asia ei tietenkään ole näin yksinkertainen, eikä edes kovin helposti ratkaistavissa. Kaavoitus- ja kuntapolitiikka ovat liiaksi vastahankaan ykstyistaloudellisten tavoitteiden kanssa.

Nyt Helsingissä ollaan tekemässä samaa virhettä kuin Pariisissa, kun suojellun keskustakorttelin sisäosaan ollaan kaavailemassa 33-kerroksista tornitaloa. Pariisilaiset vihaavat omaa Montparnassen tornitaloaan – ja nykyisellään pilvenpiirtäjiä rakennetaan historiallisen keskusta-alueen ulkopuolelle.

Vaikka katson, että kaupunkia ei voi – eikä saa – museoida, tulisi näihin historiallisiin ympäristöihin sijoittuviin uudisvirityksiin suhtautua varauksella. Helsingissä on kyllä tilaa tornitaloille, mutta niiden ei tarvitse olla keskustassa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s